Ajankohtaista

Sähkötyöt syytä jättää ammattilaisille

Tee-se-itse–sähkötöissä piilee hengenvaara, muistuttaa Keskuskauppakamari tiedotteessaan.

Keskuskauppakamari tiedottaa, että sähköturvallisuuden taso on Suomessa kokonaisuudessaan varsin hyvä, mutta itse tehdyt viritelmät eivät kuitenkaan ole harvinaisia.
”Sähkötyöt on aina syytä jättää ammattilaiselle, sillä maallikkojen asennuksissa piilee hengenvaara sekä asentajalle että kiinteistön asukkaille ja naapureille. Sallitutkin asennukset vaativat perusasioihin perehtymistä”, järjestö korostaa.

Sähkötekniikan HTT eli Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja Jukka Itkonen törmää jatkuvasti maallikoiden tekemiin asennuksiin, joita ilmenee sekä pientaloissa että kerrostalohuoneistoissa. Yleisimpiin viritelmiin lukeutuvat pistorasia-asennukset, joita Itkonen pitää myös suurimpana ongelmana.

”Näihin törmää todella usein erityisesti vanhoissa asunnoissa, joissa pistorasioita on alkujaan vähän”, sanoo Itkonen. Myös maadoituksen puuttuminen maallikkojen sähköasennuksissa on yleistä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on listannut maallikoille sallitut asennukset, mutta nekin vaativat perusasioiden ymmärtämistä. Vaarallisimpia ovat viat, jotka eivät ilmene peruskäytössä, vaan sähköä voidaan käyttää normaalisti. Kun normaalikäytöstä poiketaan, on kyseessä välitön hengenvaara.

”Jos sähköön ei ole perehtynyt lainkaan, kannattaa pitäytyä lampun ja sulakkeen vaihdossa”, Itkonen linjaa.

Suomessa sähköturvallisuuden perusvaatimukset annetaan sähköturvallisuuslaissa. Lain kulmakiveksi on määritelty, että sähköasennus ei saa aiheuttaa vaaraa hengelle tai terveydelle. Toisena perusvaatimuksena on, että sähkölaitteet tai asennukset eivät saa aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä. Myös kansainvälisiä standardeja tulee noudattaa.

Ammattilaisetkin tekevät virheitä

Tarkastuksissa ilmenee paljon myös ammattilaisten tekemiä asennusvirheitä. Tyypillinen ammattilaisen virhe on esimerkiksi valaisimen asennus ilman riittävää tuuletustilaa. Silloin valaisin lämpenee ja aiheuttaa palovaaran. Suurin vaara piilee väistyvissä halogeenilampuissa, mutta myös led-valaisin vaatii tuuletustilan.

”Palovaaran lisäksi pienempänä haittana on se, että laitteiden ylilämpeneminen kaventaa niiden käyttöikää”, Itkonen sanoo.

Kun teettää sähkötöitä urakoitsijalla, on sopimus syytä laatia huolella. Sopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti urakan vaiheet ja töiden aikataulu sekä hinta.
”Myös vaatimus loppupiirustuksista on hyvä kirjata sopimukseen”, neuvoo Itkonen. Urakan valmistuttua urakoitsija tekee käyttöönottotarkastuksen, josta laaditaan käyttöönottotarkastuspöytäkirja.

”Sähkötöiden asianmukaisuutta selvitellään toisinaan myös tavarantarkastajan avulla”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju. Harju on törmännyt urallaan myös tapaukseen, jossa uudiskohteen sähkötyöt olivat pahasti pielessä, kun ne oli tehnyt epäpätevä henkilö.

Lähde: Talouselämä/ Kauppalehti

Lämpökameroiden käyttö on arkipäiväistymässä

Lämpökameroiden käyttö on arkipäiväistymässä nopeasti osaksi sähkölaitteistojen normaalia kunnossapitotoimintaa.

Yritykseltämme saat myös lämpökuvauspalvelut!

Lämpökameroiden käyttö on arkipäiväistymässä nopeasti osaksi sähkölaitteistojen normaalia kunnossapitotoimintaa. Vakuutusyhtiö If:n tuoreen selvityksen mukaan lämpökuvauksen avulla voi jopa puolittaa sähköpalojen määrän.

Sähköinfo Oy on kouluttanut sähkölaitteistojen lämpökuvaajia vuodesta 2014 lähtien. Kursseista vastaavan Sähköinfon teknisen asiantuntijan Henrin Rouskun mukaan lämpökuvauksen saloista kiinnostuneiden sähköalan ammattilaisten määrä on ollut viime aikoina kasvamaan päin.

– Ilmeisesti tilaajapuoli on alkanut heräämään nyt pienellä viiveellä ja lämpökuvauksia kysytään jatkuvasti enemmän. Moniin yrityksiin on ostettu viime aikoina uusia kameroita, ja niiden käyttö kannattaa tietenkin opetella kunnolla ennen töiden aloitusta, Rousku sanoo.

Sähköinfon maaliskuussa Helsingin Park-hotellissa järjestämällä lämpökuvauskurssilla kameroiden toimintaa ja ominaisuuksia esitelleen Fluke Finland Oy:n myyntipäällikkö Mika Hietasen mukaan lämpökameroita on käytetty jo pitkään sähkölaitteistojen tarkastuksessa, mutta viimeisten viiden vuoden aikana kysyntä on lisääntynyt huomattavasti.

– Sähköpuolella lämpökameroiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Niiden käyttö on arkipäiväistymässä osaksi normaalia sähkölaitteistojen kunnossapitotoimintaa, Hietanen sanoi.

Lämpökuvaus puolitti tulipalot

Suomessa vakuutusyhtiö If on puhunut aktiivisesti sähkölaitteiden lämpökuvauksen puolesta. Yhtiön maaliskuussa julkaiseman tiedotteen mukaan sähköstä aiheutuneiden tulipalojen määrä on puolittunut yhtiön vakuuttamissa pk-yrityskohteissa sen jälkeen, kun yritys aloitti asiakkaidensa sähkökeskusten johdonmukaisen lämpökuvauksen yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kolme vuotta sitten.

If:n sähköpaloriskejä tutkiva tiimi on tarkastanut tähän mennessä yli 17 000 sähkökeskusta yhteensä 2700 yrityskiinteistössä. Korjattavia puutteita on löytynyt 15 000 kappaletta. Niistä 10 prosenttia on aiheuttanut niin vakavan paloriskin, että vika on vaatinut välitöntä korjausta.

– Tulokset osoittavat, että jos lämpökuvauksen tekee ammattilainen tarkasti määritellyllä toimintamallilla, sähköpaloja saadaan vähennettyä erittäin tehokkaasti, vahingontorjuntapäällikkö Mika Luhtala If:stä kertoo.

If:n yritysturvallisuuden asiantuntija Jussi Lehtosen mukaan lämpökuvaajaksi kannattaa valita aina ammattilainen, joka pystyy myös osoittamaan ammattitaitonsa.

– Lämpökamera ei tee johtopäätöksiä itse, vaan kuvien tulkinta vaatii ammattitaitoa. Mikä tahansa menetelmä antaa virheellisiä tuloksia, jos menetelmää käytetään väärin, Lehtonen sanoo.

Sähkölaitteistojen lämpökuvaajat voivat osoittaa pätevyytensä esimerkiksi Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n myöntämillä sertifikaateilla.

 

Lähde: Sähköala.fi